Arkistot: kesäkuu 2016

Ohrasämpylät

Ohrasämpylät (450x338)

Uamuvirkku kun oon ja herreen kukonlaalun aekkaan tahi jo ennen, niin aattelin tehä uamupalalle verksiä sämpylöetä. Jaohoarsenaalija minä oon pyrkinnä kuapissa se verran pitämmään, jotta löyttyy tarvittaessa vähä joka tarppeesseen.

Pyrin käyttämmään jaohoja sämpylöessä monipuolisesti. Aena jos tekköö samallaesia ni kyllästtyyhän sitä. Puuron jämättii voep hyvin laettoo jiäkuappiin ja tehä säpylöeks iltakahville tahi vasta seurraavana uamuna. Ei sitä vatkkaenta tarvvii heti uamupuuron jäläkkeen alakkoo jyttyytämmän, kuka niitä sämpylöetä sillon syöp, jollet lounnaalle halluu tehä.

Tällä ohjjeella, jonka tähän laetan tullo kaheksan sämpyllöö. Otrajaohohan on semmosta huokosta jaohhoo, joten siitä leivotut tuotokset eivät oo niin pullakoeta ku muista jauholoita tehyt. Mikäli halluut isompikokossii, laeta sillon suhtteessa vähemmän otroo ja lissee vehnnee, tie yks sämpylä vähemmä.

Kahen henkilön tallouvessa tuo kaheksan on aeka sopiva, jiäpi neljä seurraavvaan kerttaan tahi pakkasseen. Ei tuu liikkoo ja suapi tuas ens kerralla tehä sämpylät muista jaoholoesta. Isommassa perreessä kannattaa tuplata annos. Ja pienemmässähhii jos pakkassee mahttuu niin suaphan tuota samalla uuninlämmityksellä tehttyy useemmannii pellillisen ja samalla siästyy sähkköö.

.

Ohrasämpylät  
8 kpl

2½ dl         maettoo
2 tl (½ ps)  kuivahiivvoo
1 rkl           hunajjoo
1 tl             suolloo
2 ½ dl        vehnäjaohoja
½ dl           raahamjauohoja
2½ dl         otrajaojoja
2 rkl           ruokaöljjyy

Sekota kuivahiiva jaohojen sekkaan. Minä sotkin raaham- ja vehnäjaohot ja siihen sitte hiivan.

Kuumenna maeto kunnolla lämpimäks (n. 42⁰C), jotta taekina kohovvaa.

Lissee maettoon hunaja ja suola. Käsvatkkaemella jos tiet, nii ota taekinakoukut samantien käyttöön.

Lissee jaohot vähissä erin sekkaan ja vaevvoo kunnolla, jotta suat sitkon taekinnaan.

Loppvaehheessa lissee öljy. Ruokaöljynä voep käyttöö mitä sattuu kuapissa tahi tiskipöyvän nurkalla olemmaan. Sulatettu voekkii on hyvä.

Vaevvoo taekinnoo niin kauvan jotta irtovvaa kuluhon reunosta.

Peitä kuluho leivilliinalla ja anna taekinan nousta lämpäsessä paekassa puolisen tuntija.

Vaevvoo kohonnu taekina vänä jauhotetulla pöyvällä kaksin käsin, jaa kahekssaan palasseen ja pyörittele sämpylöeks.

Kohottele uuvvelleen puolisen tunttii. Elä unneuta laettoo uunija piälle kohotukse aekana. Voet halutessas sipasta sämpylöelle piimmee enne uunniin laettoo.
Paestolämmöksj on 220 ⁰C sopiva, paestoaeka 12 -15 min.

Taikinan vatkaus (450x338)

.

 

Mustaherukka-jogurttirahka

Mustaherukka_jog_rahka_1

Ulukona käppäellessä sattu silimmään jotta mustat viinmarjat alakkaa pikkuhiljjoo kypsymmään. Näättäävät olevan aekasemmassa ku muina vuosina. Pakkasessahhii on vielä männäsyksysijä. Pittääpä kaevvookkii yks pikkinen rasija ja tehä niistä jottae jäläkkärrii.

Aattlin että voes kaapassa käävessään osttoo kermmoo ja rahkkoo. Suap sitte tehttyy marjarahkkoo. Systerillä söen yks talavi semmosta missä olj käyttänynnä jukurttija ja se ol hyvvee. Kaapan hyllyjä katellessa sattu silimmään jukurttirahka. Siinähä nuo on sitte molemmat lyöty sammaan purkkii.

Mustat viinimarjat ei ylleesä oo minun lempparmarjoja, mutta tämä mustaherukka-jukurtti rahka on hyvvee. Rahkan ja kermavuahon sekkaan mustaherukka eritotennii soppii, eikä maestu yhttää kitkerältäkkää. Kerma tekköö siitä pehmmeemmän makusen.

.

Mustaherukka-jukurttiurttirahka

2dl              kuohukermmoo
1 prk           jurkurttirahkkoo ( tai rahkkoo)
n.1 dl          sokerrii
1½ tl           vaniljasokerrii
3 dl             survottuja mustaherukoeta

Visppoo kerma vuahoks. Varo ettet vatkkoo voeks asti. Vuahto on sillon hyvvee, ku se ei kippoo ylösalasin kallistamalla tipaha kuluhosta ja rotjoo pöyttee.

Sekota joukkoon kaekki loput aenneet. Elä mätkkäytä sokkerrii kerralla isso miärree, vuan laeta ensin varovasti ja maestele onko hyvä miärä ja lissee sitten jos tarvihttoo.

Laeta tarjjoelukuluhhoon tae jokkaeselle oma pikku kippo. Voet tyrkätä sen hetihhii tarjolle, mutta paremppoo tulloo kun annat makustuva viilleessä kotvan aekkoo.

Koristteeks voet tiputella marjarahkan piälle vielä jäesiä marjoja. Kesäaekkaan kylykkeen voep tökätä vielä muutaman herukanlehennii.

Mustaherukka_jog_rahka_2

.

 

Kreikkalainen salaatti

Kreikkalainen salaatti (400x300).

Tekasinpas tuossa aekani kuluks Reikkalaisen sallaatin, kun tuli ostettuva Fettookkii kaapasta. Olliivija mulla on aena kuapissa. Sitte on ihme jos niitä ei löyvy. Olliivien pittää olla kunnon mustija Kalamata-olliivija. Ne on parraeta. Elä ikinä sorru ostammaan niitä pikimustiks keinotekosesti värjättyjä olliiviiksi mukamas nimitettyjä kammotuksia. Kerran niitä erreyksissän mänin ostammaan ja hyi hitto, ku ol pahoja. Eivät maestunneetkaa muulle ku väiraenneelle.

Kaekkihan eivät tykkee olliiviloesta, en minäkkään aekonnaan, mutta kun niitä pikkuhiljjoo suuhusa pistel sallaatin ja pitsan mukana, niin tottuhan niihin. Nyt ne on jo niin hyvijä että vällillä pittää syyvä ihan semmosennaan. Reikkalaesessa alakupalapöyvvässä niitä onnii aena tarjolla.

Niin, sitä sallaattiahan tässä piti laettoo, eikä höplättöö sivun täyvveltä.
Reikkalainen sallaatti Χωριάτικη σαλάτα on suorraan suomennettuna maalaissallaatti (χωρικός = torppari, pienviljelijä). Parraenta se onnii uuven saon vihanneksista, joeta kaupuntilaesettii piässoo naattimmaan ku viljelijät ite tahi vaemo tulloo markkinoelle myymmään tahikka kierttää lava-autolla kylän raettija pitkin myömässä tuotteittaan. Monet valamisttaa myös Fetan ite omien vuohien maejosta.

Reikkalainen sallaatti on hirvveen monikäyttönen. Se soppii alakuruuaks semmossennaan tahi muitten tilipehöörien (vaekkapa satsikin, rillattujen munakoesoviipalleitten, liha- tahi kesäkurpitsapyöryköehen) kaverina, tahi piäruulle lisukesallaattina. Reikassa ei monesti erotella alaku- ja piäruokija vuan ruuvat tulloovat kyökistä pöyttään sitä mukkoo ku ne valamisttuu. Tännään tein sallaatin hellepäevän lounnaaks, eikä muuta tarvinnukkaa ku leivän kannikan kaveriks.

Monissa paekossa Reikassa laetettaan tähän sallaattin myös kualisuluppuu, jotenka sitähhii voet käyttee makus mukkaan.

Tähän sallaattiin käytin keltasta paprikkoo, kun vihrreetä ei sattunna olemmaan. Muutennii suomesta suatava vihrree paprika on usseesti meleko kitkerröö, jotenka ylleesäkkii käytän keltasta. Vaekka vihrreetähän ne taettaavat aena tähän sallaattiin Reikassa laettoo.

.

Reikkalainen sallaatti

4-6             tommaattia
1                tuorekurkku
1                vihrree paprika
1                punasipuli
10              musttoo Kalamata-olliivija
200 g         Feta-juusttoo

.                 olliiviöljyvä
.                 punaviinetikkoo
rippaus      suolloo
rippaus      musttoopippuria
kuivattuva  orekaannoo tahi timjamii

Huuho tommaatit, kurkku ja paprika hyvästi. Leikkoo tommaatit ensin puolikkaeks ihan kannan kuppeesta. Toesseen polikkaasseen jiäny kanta on nyt heleppo poesttoo parilla veiten viillolla. Leikkoo puhistetut puolikkaat reilun kokosiksi paloloeksi.

Leikkoo kurkku lohkoloeksi. Kuori sipulit ja leikkoo ne renkkaan puolikkaeksi. Halakase paprika ja poesta siitä valakoset sisäosat ja kannan töppyrä. Leikkoo suikalleiks. Palottele feta tahi jätä se levyks.

Laeta kaekki aenekset pienille lautasille, isommalle vatille tahi kuluhhoon. Lorottele piälle viinietikkoo ja rutkasti oliiviöljjyy. Ripottele koko kommeuven piälle vielä pikkusen suolloo, musttoopippuria sekä orekaannoo tahi timjammii. Voet myös laettoo etikan, öljyn ja maustteet erillään tarjolle jos et tiijjä tykkejjääkö syöjät kaekista nuista mausteaenneista.

.

Raparperipiirakka

Raparperipiirakka

 

Raparperpuska näytti rehottavan sen verran runssaana, että aattelinpa tekasta päeväkahville pöyttään vähä makkeeta suuhun pantavvoo. Kahtelin kuappiloeta ja näytti siellä rötköttävän variinisokerpussukkahhii, joten laetonpa niistä raparperpiirakan.

Tämä raparperpiirakka viep kielen männessään joten naatiskele varovasti!

Varinisokerin ja vaniljan yhistelmä piällismurussa on maukas yhistelmä ja sitruunalorraus raparperien sekkaan anttaa pikantin maun. Pohjasta tulloo murakka ja hyvä kun et paista liikkoo.

Jos sinulla on pihalla raparperjpuska, niin kannattaa hyvissä ajon ottoo varret taltteen jotteivät mäne puuvartisiks. Mikäli kiisselien ja sörsselien jäläkkeen jiäp yli, niin työnnä loput pakkasseen. Mikäli oma puska puuttuu niin ainahi alakukesästä löyttyy aeka hyvin toriloilta ja kauposta.

Raparperpiirakka

Ø 23 -25 senttinen vuoka tahi viis-kuus pikkupiirkkavuokkoo (miärä riippuu siitä minkä kokosia ovat)

180 g       voeta
1,2 dl       sokerrii
1 iso        kananmuna
3,5 dl       vehnäjauhhoo
1,5 tl        leivinjauhetta
½ tl          vaniljasokerrii

Piälle:
n.5 dl       raparperia
lorraus     sitruunamehhuu
1 rkl         sokerrii

Muruseos:
50 g         voeta
1 dl          variinisokerrii
1 dl          vehnäjauhhoo
1 tl           vaniljasokerrii

Kuori ensin raparperilöistä paksummat kuoret poes ja palottele. Laeta kippoon ja lorrauta piälle sitruunamehuva ja sekota. Lissee soker ja sekota uuvelleen. Jätä maustummaan siks aekkoo kun tiet murusoksen ja taekinan.

Nypi muruseoksseen kuuluvat kaekki aenneet  kunnolla sekasin omassa kipossaan.

Sekota leivinjauhe ja vaniljasokeri vehnäjauhojen sekkaan.

Vatkkoo huonneenlämpönen voe ja soker kunnolla. Lissee muna kokoajan kunnolla vatkaten. Sekota mukkaan varovasti jauhoseos. Elä ennee vatkkoo!

Sipase vuokkaan halutessas vähä juoksevata rasvvoo ja paenele taekina vuuan pohjalle ja reunolle.

Laeta raparperit taekinan piälle ja ripottele muruseos pinnalle.

Paesta piirakkoo 175 astteessa 35 min. Jos tiet pikkupiirakoeta paesta n. 25 min.

Piirakan kaverina voet tarjota vaniljasoossia tahi -jäätellöö

Uudet perunat ja sipulimaito

Uusia perunoita ja sipuleita

Tästä se lähttöö tämän lokin kirjottelu. Jotenka tervettulloo mukkaan!

Nuorena Mikko vilikastuksena muistan että kun oman muan potakat oli nostokuntosia, niin ne ol suurta herkkuva. Pottuja ei nyhetty sormenpiän kokosina niinku nykyset ensimmäiset kaupan potut on. Niihen annettiin kasvoo kunnolla. Tokihan niissä varsissa oli pieniähhii seassa. Parraita ne ol just keitettynä voen ja suolan kanssa tahi sitten keitetyt perunat tilsittiin lautaselle ja piälle lorrautettiin reilusti sipulimaettoo.

Empäs tiijä minkä verran immeistet sipulimaittoo nykysin tekköö. Aeka moni jonka kanssa on tullu siitä juttuva on ihmetelly, että mitä se on. Vaekka sehän on ihan sisälläännii hyvä vaikka lenssun liäkkeenä. Kokkeileppas silleennii että lorrautat sitä lihapullien tahi -murekkeen piälle, niin kylläpäs soppii hyvin.

Aattelinpa näin juhannuksen kunniaks tehä tätä herkkuva, nyt kun kaupastahhii suap jo hyvin uusia pottuja ja verestä sipulia.

 

Uusia pottuja ja sipulimaettoo

 

 .                 varhhaispottuja

Sipulmaeto:

2-3              uutta sipulia varsinneen päevinneen
50 g            voeta
4 dl             maettoo
                 suolloo

Pottujen miärä riippuu siitä montako kukahhii syöp ja siitä mitä muuta on pöyvvässä tarjolla. Sipulmaejoto riittännöö neljälle.

Laeta potut kiehuvvaan suolalla maustettuun vetteen ja keitä kypsiks. Potakoehen kiehhuissa piliko sipulit varsinneen meleko pieniks, mutta elä särpellä liian hienoks silipuks.

Laeta voe kattiillaan ja anna kiehahttoo. Lissee sipulit joukkoon ja hämmentele vähä aekkoo jotta pehmennöövät.

Lissee maetto ja pienennä lämppöö eläkä vielä työnnä suolloo ettei jysähä pohjjaan kiini. Keittele sen aekkoo että potakat on kypsiä. Suolloo valammiiks kiehunu sipulmaeto makus mukkaa.

Kuori potut halutessas lautaselle tai laeta kuorinneen. Tilsi niitä vähä huarukalla ja laeta sipulimaettoo piälle ja naati.

 Uusia perunoita ja sipulimaitoa

.