Vinkkejä ruuanlaittoon

.

Juuresten rillaus

Rilliin laetettavat juurekset kannattaa vähän esikypsenttöö vaekkapa kiehhauttamalla tahi mikrouunissa, muuten käyp heleposti niin jotta pinnalta kommeet juurekset on ruakoja ja liijan kovia. Elä kuitenkkaan erehy keittämmään niitä pehmmeik vöttänöeks, jos halluut ne syyvä. Ne nimittäen kypsyy lissee ja valammiiks pehmmeet valahttaavat lopulta ritilän läpi hiillokselle tahi kaasupellin piälle kärryymmään.

Muista kiännellä ahkerraan, jotta suat kaunniin paestopinnan.

Kokkeile:
Lanttuva tahi porkkannoo jotka palottelet reilun kokosiks palasiks ja rilloot semmosennaan taikka hiukan öljyttynä. Sitten rippautat vähän suolloo ja sipaset piälle hunajjoo. Voetpa lorrauttoo vielä sitrruunamehhukii.

Perunan lohkot voet pyöritellä jossakkii vaekkapa vahvemmanni makusessa marinoentiliemessä ja voejella rillauksen välissä. Tahi ihan pelekästtään rillattuna ja lopuks sipaset vähä öljyvä ja ripottelet suolloo ja halutessas timjamia tahi tillijä tae vaekkapa seessaminsiemenijä.

.

Kaakut

Leivontaohjjeissa on kuivien- sekä täytekaakkujen jauholoina monasti laetettu pelekkä vehnäjaoho. Murreemman niistä suat kun  korvvoot osapuilleen yhen neljänneksen tahi viijenneksen potakka- tahi maessijauholoella. Liiikkoo jos laettaa niin murennoo eikä kestä syyvvä käsistä.

.

Kananmunat

Kun laetatat kananmunija kuakku tahi muhvinssitaekinnaan voe-sokervatkkauksen jäläkkeen yksitellen, niin ne kannattaa ensin rikkoo lassiin ja siitä kuattoo yks kerrallaan taekinnaan. Sama juttu jos johonnii taekinnaan tuloo enemmän munija. On nimittäen raevostuttavvee jos sattuukkii sillä laella jotta viimmenen laetettava muna onnii pilallinen. Eikä myöskkään mäne kuoriloeta taekinnaan sorkittavaks.

.

Mikrouuni

Sämpylöehin laetettava porkkana-, naoris- tahi muu ruaste kannattaa kypsenttöö ennen taekinnaan laettoo mikrossa. Lorraus vettä sekkaan ja kolome minuuttii täyvellä teholla. Tulloo pehmyttä ja aromit irtovvaa antammaan makuva. Taekina kohovvaakkii paremmin kun ei hummauta jiäkuappikylymmee ruastetta sekkaan.

Keittoon laetettavat pakastevihannekset tahi keittojuurekset kannattaa vähä lämmittee pussissaan johon on tökätty veitellä reikä. Jatkkuu sopan kiehuminen noppeemmin.

.

Muhvinssit

Paperiset vuuvat on muhvinnssien teossa parraeta sillä laella jotta laettaa kaks piälekkäen. Sillon eivät levvii niin heleposti. Ulommat voep käyttee uuvelleen jos eivät oo rotjjaantunneet. Ei haettoo vaekka on rasvvoo sisemmästä vähä vuotanna, onpahan sitten voeteluaenneet tartunnan varalta jo ens kerralla valammiina.

Silikooniset vuuvat on käteviä kovemmilla taekinoella (esim. muropohjia tehhessä). Huokosisissa tahttoovat muhvinssit poestettaessa revetä, koskapa silikoonivaeppa esttää kuoren kunnollisen kuortumisen.

.

Olliviöljy ja paestaminen

Aeka usseissa välimerellisissä ruokareseptilöessä sanottaan jotta ”Paesta kuumassa öljyssä”. Elä käytä kuummoo paestamista elikkä kärventämistä vuativissa paestoloessa aenakkaa pelekkee olliiviöljjyy, varsinkkaa neitsyttä. Se käryvvää ja voep syttyy palammaannii. Lorrauta sen sijjaan joukkoon rypsi-, rapsi-, auringonkukka tahi muuta vasttaavvoo sekkaan tae paesta kokonnaan iliman olliiviöljyy. Kylymänä mitä parraen ja maukkaen öljy, mutta ei tykkee kuumennuksesta.

.Yrtin leikkuu (250x225)

Tuorreitten yrttijen silippuuminen

Ota reilunkokonen kuiva juomalasi poesta yrttilöestä paksummat varret ja työnnä yhtit lassiin. Sitten tökkeet saksen käret sinne ja alat siliputa. Tulloo heleposti eekä mää leekkuulaota töhnnnään ja sormettii siästtyy ehjänä.

.

Tuutsa – eli imelletty pottuloota

Anna survotun tae vatkkaemella tehyn, vehnäjaohotetun perunasosseen imelttyy lämpimässä paekassa aenahhii 4-5 tunttii tahi yön yli.

Sose imelttyy parraeten 50-60 astteessa. Voet imelttee sen uunin jäläkilämmössä ja kun uuni jiähttyy sen voepi lämmittöö uuvelleen 50 astteesseen (eläkä kuumenna uunnii yhttään kuumemmaks koskapa imeltyminen lakkovvaa jos sosseen lämpötila ylittää 80 astetta!!)

Tuutsan voet maustoo samasta seoksesta kahen makuseks silleen jotta jätät maustteet tahi osan niistä laettamatta ja kuahat ensin puolet seoksesta toisseen voijelttuun vuokkaan ja maustat kattillaan jiänneen lopun seoksen ja kippoot sen sitten toisseen vuokkaan.

.

Vuokaruuvvat
Kiussaukset, lasanje, makaroonluatikko, mussaka

Vaekka oes kuinka näläkä, ku otat vuuvan uunista, ni elä käy kimppuun ku ylleinen syyttäjä. Anna ruuvan vettäyttyy jonnii aekkoo. Sillon maku ja rakenne tassautuu, elikkäs maestuu paremmalle ja on helepompi leikata. Jos pelekkeet että jiähttyy liijaksi niin heitä kansi tahi volionpala sekä pyyhe tae patalappuloeta piälle.

.

Yrttilöehen kuivvoominen

Kätevä ja halapa tapa kotona on laettoo yrtit  kuivummaan tallouspaperille jonka laetat uunipellille tahi pahvin piälle ja tökkeet jiäkuapin piälle, mikäli se on kuapistossa, sillä laella jotta jiäp tarppeetks ilimatilloo. Muista kuitennii ettet tukkeuta jiäkuapin ilimanvaehtoo!

Yrtit oes paras kerätä aurinkkoesena uamupäevävänä kun kaste kunnolla on haehtunna. Iltapäevällä aurinko on jo porottanna liikkookkii ja haehettanna tärkkeitä etteerisiä öljyjä. Parraeta on nuorehkot versot.

Nyppäele niistä lehet ja hennot latvukset ja laeta ne tallouspaperille kovalle alustalle ja kuivummaan. Kuivana aekana esim. minttu kuivvaa jo päevän kahen aekana. Ota sitten kuivunneet lehtet vaekka kämmennees, rutistele ja kippoo ilimatiivviisseen purnukkaan tahi pussiin. Elä säelytä vuotta pitemppään, maku hentonnoo liikkoo.

Uunissahhii kuivvoominen onnisttuu mutta heleposti lämppöö on liikkoo ja yrtit hävittää makusa. Paras lämpö oes 30 – 40 astetta. Luukku on piettävä rakosillaan.

.

Comments

  1. Jussi sanoo:

    Tuutsahan tehään niin että perunan tärkkelystä pilkotaan viljan amylaasientsyymän avulla makeiksi aineiksi – dekstriineiksi ja maltoosiksi. Dekstriinireaktion optimilämpötila on noin 75 astetta ja maltoosireaktion optimilämpötila on noin 65 astetta.

    Tästä on helppo vetää sellainen johtopäätös että perunasose imeltyy parhaiten noin 70 asteessa.
    65-70 asteessa perunalaatikko imeltyy 2-4 tunnissa. Kun imelletään 60 asteessa ja alle niin silloin imeltäminen usein epäonnistuu ja sitä joutuu korjaamaan siirapilla ja/tai sokerilla.

  2. Kiitos tiivvosta. Täyttyypä korjata.
    T. Mikko

  3. Jussi sanoo:

    Korjaatko siirapilla vai sokerilla vai molemmilla?

Speak Your Mind